Toiminnanohjaus sanana kuvaa sitä mistä on kyse – henkilö ohjaa itseään käyttämään erilaisia keinoja saavuttaakseen tavoitteen. 

Toiminnanohjaus on prosessi johon kuuluu: 

• suunnittelu sisältäen toteutustavan, ajoituksen, paikan ja apuvälineet 

• toteutuksen aloittamisen 

• toteutuksen aikaisen toiminnan säätämisen sisältäen palautteen hankkimisen ja vastaanottamisen, toiminnan muuttaminen vastaamaan palautteen viestiä 

• lopputuloksen arvioimisen ja sen hyödyntämisen uusissa vastaavissa tehtävissä 

Avaintekijöitä toiminnanohjauksen kehittämiselle on luoda ympäristö, jossa voidaan vireänä, ilman häiriötekijöitä ja turvallisessa ympäristössä harjoitella. Tuki ja hyvät kommunikaatiokeinot auttavat eteenpäin. 

Suunnittelu 

Suunnittelu on tehtävän toteuttamiselle tärkeää, sillä siinä valitaan mitä toimintoja ja missä järjestyksessä tehdään. 

Olennaista on ymmärtää millainen työmäärä tarvitaan ja millaisia apuvälineitä tai apuhenkilöitä tarvitaan. 

Toteutuksen kannalta on hyvä miettiä mitkä osatoiminnoista ovat ihan pakollisia ja mitkä toiminnot ovat sellaisia että ne voi jättää pois – lopputulos toteutuu, mutta ei ehkä toivotulla tavalla. 

Aloittaminen 

Silloin kun aloittaminen on vaikeaa, ei mistään tule mitään. 

Joustavuus 

Joustavuudella tarkoitetaan kykyä muuttaa/sopeuttaa omaa toimintaa ottaen huomioon ympäristöstä tulevat palautteet. Joustavuuden puute ilmenee muun muassa: 

• kyvyttömyytenä sopeutua rutiinien muutoksiin 

• juuttumisena epäolennaiseen toimintaan (esim. pitää poistaa roska sen sijaan että laittaa takin päälle) 

• kyvyttömyytenä ottaa vastaan palautetta 

• tunteiden hallinnan ongelmana (ei osata muuttaa tunnetta toiseksi) 

• sosiaalisen toiminnan ongelma (ei osata muuttaa käyttäytymistä eri tilanteisiin sopivaksi) 

Ulkopuoliset ja sisäsyntyiset tekijät voivat haitata tehtävän toteutusta. Jos henkilö ei pysty sulkemaan pois häiritseviä tekijöitä, voi seurauksena olla toiminnon keskeytyminen. Tällöin tarvitaan uusi aloittaminen, joka voi olla vaikeaa. Ja vaikka tehtävän toteuttaminen jatkuisi, tulee helposti huolimattomuusvirheitä, koska saattaa olla vaikeaa pitää koko tehtävä kasassa – ei mennäkään suunnitelman mukaan vaan joudutaan ”säveltämään” ja tällainen joustavuus voi myös olla vaikeaa. 

Monesti jos tehtävää suorittaessa henkilö kommentoi tai tekee huomioita ihan muista asioista on se merkki siitä, että hän ei kykene keskittymään tehtävän suorittamiseen.

Omien tunteiden hallinnan vaikeus voi olla myös iso häiriötekijä. Jos suunnitelman toteutuksessa ilmenee ongelma, henkilö voi ärsyyntyä ja käyttäytyä epäasiallisesti – tällöin on todennäköistä, että joustavuuden avulla ei pystytä rakentamaan tehtävää udelleen kokoon siten, että sen toteuttaminen onnistuu. 

Erittäin todennäköisesti tarvitset toisen henkilön apua, jotta saat luotua tilanteen joka auttaa sinua toteuttamaan tehtävän. Läheisesi tai ammattilainen voi auttaa sinua kehittämään toiminnanohjauskykyjäsi seuraavin keinoin: 

• Aloittakaa pienistä asioista. Toinen henkilö voi esimerkiksi sanoa: ”juotaisiinko kahvia” ”voisitko tehdä minullekin” ”otetaan kahvin kanssa leivos” Ehdotus, aktivointi, motivointi. 

 • Yksi tapa on luoda aikataulu ja rakentaa aikataulun tehtäville muistutus: Menen iltatoimille aina kello yhdeksän illalla. Kännykän kello huomauttaa asiasta äänellä ja tekstillä: On iltatoimien aika, kello on yhdeksän. Eli aikataulu, heräte ja viesti siitä mikä pitää aloittaa. 

 • Kaikkeen tekemiseen voi myös liittää palkkion, se motivoi. Kun tiedät miksi joku asia tehdään, se auttaa aloittamisessa ja keskittymisessä suorittamiseen. Palkkio voi olla sanallinen palaute tai se voi olla myös konkreettinen. Hyvä palaute on selkeästi kommunikoitu ja johdonmukainen. Sinua auttavan tulee muistaa, ettei hän hermostu, jos sinä et pystykään suoriutumaan tehtävästäsi niin kuin on suunniteltu. Ei ole häpeä epäonnistua – seuraava kerta voi jo olla se kun onnistut. Hyvästä yrityksestä tulee palkita. 

• Niissä tilanteissä, kun sinua auttava henkilö joutuu ohjaamaan sinua oikeaan suuntaan, olisi hyvä välttää negatiivista ilmaisua.

 ”älä mene keittiöön” -> ”mennään olohuoneeseen” 

 ”älä leikkaa tomaattia” -> ”käytetään tomaatit kokonaisina” 

 ”älä ota sitä kuppia” -> käytetäänkö sinistä kulhoa” 

Yllä on käytetty me muotoa, koska yhdessä tekeminen on monesti helpompaa kuin se että joku on vieressä ”komentamassa”. 

• Luokaa yhdessä rutiineita – miten joku tehtävä toteutetaan ja milloin. 

 - Tärkeää on että teette tämän yhdessä, jos tarvitset apua rutiinien toteuttamiseen. 

 - Käykää myös läpi miksi tämä tehtävä on olennainen ja mitä tapahtuu, jos et sitä tee. 

• Käykää läpi tehtyä suunnitelmaa ja miettikää missä kohden voi tulla ongelmia ja miten näissä tilanteissa voisi toimia.

 

• Avustava henkilö voi näyttää sinulle mallisuorituksen. 

 • Suunnitelmaa voi myös havainnollistaa kirjoittamalla vaiheet läpi tai vaikka piirtämällä kuvat.

  

• Häiriötön ja vähän ulkopuolisia virikkeitä sisältävä ympäristö on erityisesti alkuvaiheessa tärkeä.

 

• Avun pyytäminen ei ole huono asia – se on itseasiassa erittäin tärkeä asia kun halutaan suoriutua tehtävästä ja tulee yllättävä tilanne josta et suoriudu. Avun pyytäminen on joustavaa ongelman ratkomista.

 

• Kullakin henkilöllä on oma työskentelytahti – ei ole syytä väkisin nopeuttaa sitä. Toiminnanohjauskykyjen kohentuessa työskentelyn nopeus voi kuitenkin nopeutua merkittävästikin.

 

• Jos joudut yllättävään tilanteeseen mihin et ole valmistautunut, niin älä hätäänny – älä käy ylikierroksilla. Hätääntyessäsi et pysty löytämään tapaa miten pääset tilanteesta ulos. On olennaista että jos joudut tällaiseen tilanteeseen ja sinulla on läheinen mukana hän rauhoittaa sinua – pysäyttää ajattelemaan ennen kuin toimit. On monta asiaa mitä voit tehdä löytääksesi ratkaisun. 

      - Käytä muistitekniikoita - niistä voi olla apua 

      - Havainnoi ympäristöäsi rauhassa – löytyykö sieltä apuja 

      - Kysy – se on monesti helpoin tapa löytää ratkaisu