Muistiin tallennetaan ja muistista haetaan asioita. 

Muisti voidaan jakaa lyhytkestoiseen muistiin ja pitkäkestoiseen muistiin sekä aistihavaintojen säilömiseen (säilyvät muistissa vain muutaman sekunnin). 

Muistiprosessissa tieto tallennetaan, säilytetään, palautetaan ja tunnistetaan. 

Muistiprosessia voi verrata tietokoneiden tapaan tallentaa tietoa. Hippokampus on ns. osoitepankki, jossa tiedetään missä mikin tieto on. Nämä tiedot on tallennettu eri paikkoihin aivokuorelle. Eri aivoalueiden välille muodostuu myös suoria yhteyksiä, jolloin tiedonsiirto nopeutuu ja tehostuu. ”Muistipankki” voidaan jakaa opittuihin taitoihin (proseduraalinen muisti) sekä tapahtuma- ja asiatietoihin (deklaratiivinen muisti). 

Proseduraaliseen muistiin taltioituu fyysiset ja motoriset taidot. Useimmat taltioiduista asioista ovat tietoisuudesta riippumattomia. Esimerkkinä käveleminen. 

Deklaratiiviseen muistiin taltioituu erilaiset tiedot ja tapahtumat. Näitä ovat asiat, joiden merkitys ymmärretään ja muistikuvat tapahtumista. 

Muistiongelmissa on kyse siitä, että uusien asioiden oppiminen vaikeutuu, vanhoja asioita ei löydy enää helposti muistista, käsitys ajasta ja paikasta hämärtyy. Tulee myös muistivirheitä eli muistikuvat voivat sekoittua ja useasti kun muistikuvat menevät sekaisin tarina muuttuu ihan toisenlaiseksi. Muistiongelmat aiheuttavat juuttumista – kun ei muista niin ei voi edetä seuraavaan vaiheeseen. Kuormittuneisuus ja ulkopuoliset häiriöt vaikuttavat muistiin – aivoilla ei riitä kapasiteettia kompensoida heikentyneitä muistitoimintoja, kun niillä on muita tehtäviä. 

Ajatuksia siitä miten omaa tilannetta voi parantaa 

Päivän aikana opitut asiat ja lyhytkestoisen muistin sisältöä siirtyy syvän unen aikana pitkäkestoiseen muistiin. Mikäli syvää unta ei ole tarpeeksi, eivät opitut asiat tallennukaan halutulla tavalla, eikä lyhytkestoisesta muistista ehditä seuloa tärkeimpiä asioita tallennettavaksi pitkäkestoiseen muistiin. 

Hyvä, säännöllinen, rauhallinen ja keskeytymätön uni on erittäin tärkeää muistisairaille. Unta tulisi saada vähintään 7 tuntia – mielellään yli 8 tuntia. Jos uni on jatkuvasti pitempi kuin 9 tuntia se on ongelma josta tulee keskustella lääkärin kanssa. 

Unen tulisi sisältää syvää unta ja REM -unta vähintään 45%, jota muistiprosessi toimisi optimaalisesti. Omaa unta voi seurata mm. monien aktiivisuusrannekkeiden ja älykellojen avulla. 

Tapahtumamuistin ongelmat 

Silloin kun joku taltioitu liikesarja (esim käveleminen) poistuu joko kokonaan tai osittain muistista, se voidaan opetella uudelleen, ellei ole jotain fyysistä ongelmaa, joka estää sen. Opettelemisessa voi käyttää erilaisia tekniikoita. 

Tässä muutamia vinkkejä: 

• Opettele pieni palanen kerrallaan. 

• Voit pyytää toista ihmistä näyttämään miten liikerata tehdään. 

• Jos toinen puoli toimii oikein ja toinen ei, niin katso peilistä miten oikein toimiva toimii ja yritä kopioida sitä. 

• Uudelleen oppiminen voi vaatia paljon toistoja, jos tiedot ovat kokonaan hävinneet. Jos osa tiedoista on tallella tai yhteydet ovat katkenneet oppiminen voi olla nopeaakin. 

• Harjoittele kerralla vain niin kauan kun väsymättä jaksat ja yritä lopettaa harjoittelu oikein tehtyyn liikerataan. 

Monia asioita voi palauttaa takaisin mieleen erilaisilla tekniikoilla. Tässä muutama sellainen. Niitä voi soveltaa erilaisiin tilanteisiin: 

• Olet unohtanut henkilön nimen 

        - Ajattele henkilöä ja käy mielessäsi aakkoset läpi – voi olla että kun oikea kirjain osuu kohdalle nimi muistuu mieleen. 

• Näet henkilön, mutta et muista mistä hän on tuttu. 

        - Mieti oletko nähnyt hänet jonkun seurassa? 

        - Tuleeko joku paikka mieleen? 

        - Liittyykö hän johonkin tapahtumaan tai jaksoon elämässäsi? 

        - Jos kuulet hänen puhuvan tuoko ääni mieleen jotain? 

        - Miten hän elehtii? 

• Menet olohuoneesta keittiöön tekemään – mutta mitä – asia unohtui matkalla 

        - Mene takaisin ja yritä miettiä mitä olit tekemässä? 

        - Katso ympärillesi onko joku asia, joka tuo mieleen miksi lähdit tekemään jotain? 

        - Mieti mitä on sellaisia asioita mitä voisit tehdä keittiössä? 

        - Mieti itseäsi onko sinulla joku tarve mitä menit täyttämään? 

        - Kuulitko jotain joka laukaisi tehtävän? 

        - Mitä kello on – liittyykö aikaan joku asia, jonka normaalisti teet? 

Muistin apuvälineitä 

Muistin apuvälineet voisi luokitella menneen, nykyisyyden ja tulevaisuuden hallintaan liittyviksi sekä erilaisiksi tekniikoiksi. 

Menneisyyttä voi hallita kirjoittamalla tapahtuneet ylös. Tästä on hyvänä esimerkkinä päiväkirja. 

Tulevaisuudenhallinnan työvälineitä ovat mm. kalenteri, tehtävälistat ja herätyskello. 

• Kalenteriin kirjataan asiat jotka tulevat tapahtumaan ja milloin. Sähköisiin kalentereihin voidaan laittaa muistutukset tapahtumille. 

• Tehtävälistoja voi olla monenlaisia – sähköisiä ja fyysisiä. On hyvä miettiä miten tehtävälistoja käyttää. Yksi lista voi olla tehtäville, jotka pitää jossain vaiheessa tehdä. Toinen lista voi olla tehtäville jotka on ajoitettu eli esimerkiksi postita kirje huomenna. Kolmas lista voi olla mitä minun pitää tehdä säännöllisesti (joka päivä, lauantaisin, joka kuun ensimmäinen tiistai jne…) 

• Herätyskelloa voi käyttää herättämiseen mutta myös muistuttamaan asioista. Esim. Herätys aamulla kello 8:15, lääkkeet 9:00, 14:00 ja 20:00 

Nykyisyyttä voi hallita mm. 

• merkitsemällä tavaroille paikan – tiedät mihin tavarat tule laittaa ja mistä ne löytyvät. 

• Tavaroiden paikan merkitsemisellä myös voi ohjata toimintoja. Esimerkkinä käytän kotoa poistumista. Oven vieressä avainnippu ja lappu tarkista lompakko ja kännykkä. Muistat ottaa avaimet mukaan ja tarkistat että kännykkä ja lompakko ovat mukana. 

• Voit rakentaa rutiineja, jotka estävät sinua unohtamasta asioita. Esimerkiksi poistuessasi keittiöstä aina katsot, ettei hella tai uuni ole päällä. Teet sen vaikka et olisi ruokaa valmistanutkaan, sillä kun teet sen aina niin silloin pystyt olemaan huoleton. Levy ei ole jäänyt päälle. Toinen esimerkki on se että kun teet ruokaa et poistu keittiöstä. Ei jää ruoka päälle kun unohdut tekemään jotain muuta. 

• Piirrä kuva, joka tarkoittaa jotain asiakokonaisuutta – kuvan näkemällä ehkä voit palauttaa asian mieleesi. 

• Muodosta asioista lauluja, runoja tai loruja – rytmin, intonaation ja sävelkorkeuden tallentuessa asian ohella muistat helpommin asian uudelleen.

 

• Liitämällä yhteen erilaisia aisteja ja toimintoja joita aistit rekisteröivät voi muistijälkeä vahvistaa: kuulo (merkitys, voimakkuus, rytmi, sävelkulku ja korkeus jne.), näkö (muoto, liike, valo, värit jne…), tunto (kosketuksen voimakkuus, kipu, asento, tasapaino jne…).

 

• Jos et muista mikä päivä nyt on, niin ajattele mitä on tapahtunut viimeaikoina – ehkä joku asia yhdistää sinut päivään joka auttaa päättelemään mikä päivä nyt on. Sama ajatteluketju pätee kuukauteen, vuodenaikaan ja myös kellonaikaan. 

• Jos yhtäkkiä et tiedäkään missä paikassa olet, niin katso ympärillesi – näetkö mitään tuttua tai jotain mikä voisi antaa vinkin missä olet. Mieti mitä tapahtui äsken – mistä tulit.

• Kun menet uuteen paikkaan, pysähdy rauhassa hetkeksi, katso taaksesi ja paina mieleesi jokin maamerkki kuten erikoisen näköinen rakennus. Tällöin on helpompi löytää takaisin sinne, mistä olet tullut.

 

• Listojen muistamisessa voi käyttää assosiaatiota apuna. Joskus voi jokaiselle asialle ottaa jonkun toisen, tutumman asian vastapariksi. Yksi tapa on assosioida asiat johonkin loogiseen kokonaisuuteen jonka voi helposti liittää asiaan (leipä, maito, kurkku, tomaatti, juusto, kinkku). Kulkiessani maatilan ohitse näin vehnäpellon vierellä lehmät laiduntamassa. Mietin onkohan tuossa kurkkuja ja tomaatteja pullollaan olevan kasvihuoneen viereisessä rakennuksessa alettu jo tekemään aitoa maalaisjuustoa – samalla hetkellä sikalan tuoksu tuli sieraimiini. 

• Kuuntele asiakokonaisuutta ja piirrä tai maalaa samalla. Joillekin ihmisille kuvan muisteleminen tuo kuunnellun kokonaisuuden mieleen. Voit toki kuunnella ja samalla miettiä jotain kuvaa – siinä kuitenkin osa toiminnoista on niin samakaltaista että kuunteleminen voi unohtua miettiessä. 

• Joskus voi auttaa, jos miettii asiakokonaisuutta, visualisoi sitä – näkee tavallaan valveilla unta tapahtumaketjusta. 

• Päivittäisten kauppaostosten tekemisessä auttaa, jos käyt aina samassa kaupassa ja kierrät kaupan aina samalla tavalla. Kun vielä olet tehnyt perusostoslistan jota tarvitset kokoajan, niin kiertämällä kauppa tulee nuo hankinnat tehtyä. Joskus voi tietysti tulla ostettua liikaa kun kotona jo tuota tuotetta olikin. Nyt periaatteessa pitää vain muistaa mitä peruslistan lisäksi tarvitaan. Tämä ajattelutapa sopii moneen muuhunkin tilanteeseen. Tavallaan rakenna itsellesi valmiita prosesseja joita sitten noudatat (tämä liittyy vahvasti myös toiminnanohjauksen puutteiden kompensointiin).

• Asiakokonaisuuksia opetellessa tai tehdessä yhteenvetoja asioista voi seuraavasta tavasta olla hyötyä. 

       - Lue teksti läpi. 

       - Lue se uudestaan ja merkitse mitkä asiat olivat olennaisimpia 

       - Ajattele noita merkittyjä asioita ja visualisoi mielessäsi tai vaikka piirrä paperille mitä tämä tarkoittaa 

       - Kirjoita omin sanoin yhteenveto asiasta