Emotionaalisen saatavillaolon käsite antaa konkreettisia esimerkkejä siitä, kuinka kahden ihmisen välinen vuorovaikutus voi toimia mahdollisimman hyvin. On painotettava, että riittävän hyvä ihmissuhde on tavoitteena, koska
kukaan ei pysty olemaan täydellinen.
Kaikkiin ihmisiin vaikuttaa se, kuinka toinen ihminen toimii hänen kanssaan ja samalla hän itse vaikuttaa toiseen ihmiseen. Tämän tiedostaminen voi auttaa luomaan parempia ihmissuhteita ja saavuttamaan mahdollisimman turvallisen olon.
Emotionaalinen saatavillaolo on käsite, joka viittaa kahden ihmisen kykyyn muodostaa emotionaalisesti terve ihmissuhde ja täten se havainnollistaa ihmissuhteiden emotionaalista ja kaksisuuntaista ominaisuutta. Emotionaalista saatavillaoloa voidaan mitata siihen kehitetyn mittarin avulla, jossa tarkastellaan kummankin osapuolen tunteiden kirjoa ja käyttäytymistä vuorovaikutuksessa. Emotionaalisen saatavillaolon viitekehys antaa selityksen vanhemman (myöhemmin läheinen) kykyyn saada aikaan jäsennelty ihmissuhde siten, että hän ohjaa lapsen (myöhemmin kuntoutuja) oppimista ja tukee hänen itsenäisyyttään. Oleellista on ottaa huomioon myös kuntoutujan vaikutus vuorovaikutussuhteessa. (Biringen ym. 2014). Kaiken ikäisten lasten (vastasyntyneistä 14 –vuotiaaksi) lisäksi emotionaalista saatavillaoloa voidaan tarkkailla teoreettisesti myös tämän ikäkauden jälkeen. (Saunders ym. 2015).
Tässä yhteydessä haluamme soveltaa emotionaalisen saatavillaolon käsitettä aivovammakuntoutukseen. Uskomme, että kun ihminen saa tietoa vuorovaikutuksessa vaikuttavista mekanismeista, hänen on helpompi löytää itselleen sopivia toimintamalleja ja kenties saavuttaa enemmän turvallisuuden tunnetta elämässään. Tarkoituksena ei ole mitata toimintaa tai toimia psykoterapeuttina, vaan saada apuvälineitä jokapäiväiselle toiminnalle.
Emotionaalisen saatavillaolon käsitteen tärkeä perusta on kiintymyssuhdeteoria. Emotionaalinen saatavillaolo on yhdistetty turvalliseen kiintymyssuhteeseen. Kuten Jari Sinkkonen (2004) sanoo, hyvään kasvuun tarvitaan ennakoitava ympäristö, vähintään yksi mutta mielellään useampi riittävän hyvä kiintymyssuhde. Lapsi tarvitsee sellaisia aikuisia, jotka sietävät myös kielteisiä tunteita, eivätkä rankaise niiden ilmaisemisesta. Kiintymyssuhdeteoria perustuu John Bowlbyn ajatteluun ja sitä on myöhemmin kehitetty edelleen. Keskeistä on hoivaajan sensitiivisyys eli kyky tunnistaa hoivattavan tarpeet ja vastata niihin asianmukaisesti sekä oikeaan aikaan.
Allan Schore (2003) tiivistää kiintymyssuhdeteorian Sinkkosen mukaan seuraavasti:
"Turvallinen kiintymyssuhde on intuitiivinen, vaistonvarainen tieto siitä, että pystyy selviämään suuristakin tunnetilojen psyykkis-fyysistä vaihteluista joko omien hallintakeinojensa tai muiden ihmisten avulla."
Kiintymyssuhdeteorian lisäksi emotionaalisen saatavillaolon teoriaan on liitetty käsitteitä psykodynaamisesta teoriasta, emootioteoriasta, systeemiteoriasta ja kehityspsykologiasta.
Emotionaalisessa saatavillaolossa painotetaan vanhempien lisäksi suhdetta lukuisiin erilaisiin ihmisiin, joiden kanssa henkilö on vuorovaikutuksessa: Opettajiin, hoitajiin, sisaruksiin ja ystäviin. Emotionaalista saatavillaoloa on tutkittu terapeutti-asiakas –suhteessa ja kahden aikuisen välisessä romanttisessa suhteessa. Aivovammakuntoutuksessa ei tällä hetkellä löydy tutkimuksia.
Henkilöiden välinen emotionaalinen palautesilmukka on tarkasteltavan vuorovaikutussysteemin peruskivi. Tarkastelun kohteena on se, kuinka vuorovaikutuksen toinen osapuoli vaikuttaa toiseen osapuoleen.